Acapella Aries CW
|
|
Palkittu syyskuun 2019 kantakirjatilaisuudessa palkinnolla KTK-III 20.09.2019
Palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ERJ-I palkinnolla 29.02.2020
Palkittu hannoverinhevosten laatuarvostelussa HANN-III 31.05.2020
Palkittu esteratsastusjaoksen laatuarvostelussa ERJ-I palkinnolla 29.02.2020
Palkittu hannoverinhevosten laatuarvostelussa HANN-III 31.05.2020
© Franz Venhaus (CC BY-ND 2.0)
Historiaa
Alli on oman pitkän siitosuran tehneen tammani Amber Romancen viimeinen varsa. Sen isäksi valikoitui Vappulan Kartanossa asusteleva holsteinori Arezzo, jota olin silmäillyt jo jonkin aikaa ennen astutuksen järjestämistä. Vaikka vanhemmat ovat luonteeltaan melko kovapäisiä, en luokitellut sitä liian suureksi riskiksi, sillä molemmat periyttävät ehdotonta osaamista rataesteille. Ei tammasta mikään maailman kauhein hevonen tullut ja ratsukoulutus sujui jouhevasti. Allista kasvoikin hieno tulevaisuuden lupaus, jonka kanssa kisaura lähti käyntiin hienosti.
LUONNEKUVAUS
Allin molemmat vanhemmat ovat luonteeltaan melko hurjapäisiä oman tiensä kulkijoita, ja niistä kahdesta jälkeläistä haaveillessani saatoin itsekin olla hieman sekaisin päästäni. Varsalta kuitenkin hurjapäisyyden lomassa odotettiin myös mahtavaa estepotentiaalia ja sitä tässä tammassa tosiaan onkin. Alli on talliolosuhteissa ihan vallaton. Se saattaa aluksi käyttäytyä kuin aikunen nainen, sivistyneesti ja hiljaa, mutta hoitotuokion venyessä yhtään liian pitkäksi, alkaa Alli venkoilla. Käytävällä tai hoitopaikalla tammaa ei tule kuulonkaan hoitaa, vaan paras on mennä sen oman karsinan perukoille ja sitoa se vieläpä sinne kiinni. Harjauksesta Alli joissainmäärin nauttii, aluksi. Kun lopetat harjaamisen hetkeksi hakeaksesi varusteet karsinan edustalta, tupsahtaa Allin mieleen lenkille lähtö ja kaikki muu unohtuu. Tamma suorastaan unohtaa olevansa yhä kiinni karsinassa ja alkaa steppailla puolelta toiselle, hirnahdella keskenään ja pureskella kaikkea, mihin saa hampaansa yltämään. Varustus on siis todellista tuskaa purevan, pyörivän ja huutavan hevosen kanssa.
Kentälle lopulta lähdettäessä on hyvin todennäköistä, että Alli ryntää karsinasta ulos heti, kun ovi sen verran aukeaa, että hevonen siitä millään mahtuu. Taluttajan on siinä vaiheessa parasta pysytellä sivussa ja antaa tamman tehdä syöksynsä kenenkään jäämättä jalkoihin. Tallista Allilla on kauhea kiire ulos ja koko matka kentälle mennään puolijuoksua. Selkään pääsemisestä tamma ei tee ratsastajalle yhtään sen helpompaa, vaan ei millään jalkaisi olla paikoillaan sitä pientä hetkeä, että ihmispoloinen ennättää korokkeelle ja siitä ratsaille. Yleensä tammaa saa hetken pyöritellä korokkeen juurella, ennenkuin se seisahtuu hetkeksi ja malttaa päästää ratsastajan selkäänsä. Alkukäynnit tamma kävelee reippaasti, eikä käynti ole mitään huuhaa-löntystelyä, vaan säpäkkää ja 'valmiina lentoon' -käyntiä. Ohjia keräillessään saa olla pohkeen kanssa aika hellä, muuten Alli tulkitsee aikeet eteenpäinvieviksi ja siirtyy raviin. Alli vaatii pitkän ja huolellisen alkuverryttelyn ruvetakseen toimimaan ja kuuntelmaan ratsastajan apuja rauhallisesti. Kokoavat ja taivuttavat harjoitukset ovat tamman mieleen ja niiden avulla sen saa useimmiten ratsastettua kivaksi.
Esteratsastus on Allin ykkösjuttu ja ehdoton intohimo. Nuoresta asti se on loikkinut kaikkien mahdollisten risujen ja lätäköiden yli minkä ehtinyt ja seurannut emäänsä kentällä puomien yli mahtavalla ilmavaralla hypellen. Varttuessaan ja isompia esteitä päästessään hyppäämään tammasta kuoriutui oikein taitava estehevonen, joka tänä päivänä osaa miltein täydellisesti asettaa jokaisen askeleensa esteiden väliin ja käyttää itseään taitavasti tiukoissakin uusintaradan kaarteissa. Esteitä nähdessään ja parin verkkahypyn tehtyään tamman olemus muuttuu täysin, siitä tulee kaikille kiltti ja ystävällinen, se nauttii olostaan ja säteilee radalla. Suorituksen jälkeen se käyttäytyy kuin tallin säysein hevonen ja kahmii itselleen kaiken mahdollisen hellyyden hoitajiltansa. Selästä käsin tammaa ei tarvitse juuri muutakuin ohjata, se suorittaa kaiken muun itse.
Kentälle lopulta lähdettäessä on hyvin todennäköistä, että Alli ryntää karsinasta ulos heti, kun ovi sen verran aukeaa, että hevonen siitä millään mahtuu. Taluttajan on siinä vaiheessa parasta pysytellä sivussa ja antaa tamman tehdä syöksynsä kenenkään jäämättä jalkoihin. Tallista Allilla on kauhea kiire ulos ja koko matka kentälle mennään puolijuoksua. Selkään pääsemisestä tamma ei tee ratsastajalle yhtään sen helpompaa, vaan ei millään jalkaisi olla paikoillaan sitä pientä hetkeä, että ihmispoloinen ennättää korokkeelle ja siitä ratsaille. Yleensä tammaa saa hetken pyöritellä korokkeen juurella, ennenkuin se seisahtuu hetkeksi ja malttaa päästää ratsastajan selkäänsä. Alkukäynnit tamma kävelee reippaasti, eikä käynti ole mitään huuhaa-löntystelyä, vaan säpäkkää ja 'valmiina lentoon' -käyntiä. Ohjia keräillessään saa olla pohkeen kanssa aika hellä, muuten Alli tulkitsee aikeet eteenpäinvieviksi ja siirtyy raviin. Alli vaatii pitkän ja huolellisen alkuverryttelyn ruvetakseen toimimaan ja kuuntelmaan ratsastajan apuja rauhallisesti. Kokoavat ja taivuttavat harjoitukset ovat tamman mieleen ja niiden avulla sen saa useimmiten ratsastettua kivaksi.
Esteratsastus on Allin ykkösjuttu ja ehdoton intohimo. Nuoresta asti se on loikkinut kaikkien mahdollisten risujen ja lätäköiden yli minkä ehtinyt ja seurannut emäänsä kentällä puomien yli mahtavalla ilmavaralla hypellen. Varttuessaan ja isompia esteitä päästessään hyppäämään tammasta kuoriutui oikein taitava estehevonen, joka tänä päivänä osaa miltein täydellisesti asettaa jokaisen askeleensa esteiden väliin ja käyttää itseään taitavasti tiukoissakin uusintaradan kaarteissa. Esteitä nähdessään ja parin verkkahypyn tehtyään tamman olemus muuttuu täysin, siitä tulee kaikille kiltti ja ystävällinen, se nauttii olostaan ja säteilee radalla. Suorituksen jälkeen se käyttäytyy kuin tallin säysein hevonen ja kahmii itselleen kaiken mahdollisen hellyyden hoitajiltansa. Selästä käsin tammaa ei tarvitse juuri muutakuin ohjata, se suorittaa kaiken muun itse.
ii. Agrigento 174cm trn holst ie. Liza Bay 165cm prn holst ei. Falling Down 168cm m hann ee. Romance FPM 163cm m hann |
iii. Avellino holst prn 168cm iie. Junie v. Kleinhof holst tprn 169cm iei. Pellegrino holst tprt 160cm iee. Odele Bay holst mrn 168cm ii. RA's Paparacia 165cm tprn hann ie. Blommy I 163cm tprn hann ei. Macherte 165cm rn hann ee. Amber's Flow 164cm tprn hann |
Jälkeläiset
hann-o. Windsorwoggler CW (s. 05.09.2019 i. Winslow RGE)
hann-o. Werwhelming CW (s. 07.11.2019 i. Windwheels CW)
hann-t. Derierier CW (s. 25.01.2020 i. Dragon Tears F)
hann-o. Werwhelming CW (s. 07.11.2019 i. Windwheels CW)
hann-t. Derierier CW (s. 25.01.2020 i. Dragon Tears F)
Päiväkirja ja valmennukset
22.12.2019 Estevalmennus, valmentaja Tepa
Astelin Chowteriin pikkupakkasessa ja maneesissa oli jo Viixi hannovertamma Allin kanssa. Viixi suhasi maneesissa olevan selkäännousukorokkeen äärellä ympäriinsä ja koitti saada jästipää tammaa pysymään aloillaan. "Tarvitsetko apua?" huikkasin ovelta nähdessäni vaikeahkon tilanteen. Viixi myönsi kaipaavansa apua ja minun pitäessäni hampaitaan pureskelevaa Allia paikoillaan, pääsi Viixi kapuamaan selkään. "Mä kävin jo kävelyttämässä tätä maastossa, eli voidaan pian aloittaa", Viixi kertoi ja ohjasi kuumahkon tamman maneesin uralle kävelemään. Maneesissa oli etukäteen lähettämieni ohjeiden mukaan rakennettu pieni esterata, joka keskittyi varsinkin tiukkien uusintateiden sekä sarjojen suorittamiseen.
Aloitimme alkuverryttelyn ravitehtävillä, joiden aikana teimme ympyröitä ja kiemurauria, että Alli saatiin tuntumalle. Pientä taivuttelua ratsastus vaati aluksi, että Alli alkoi myödätä ja käyttää takaosaansakin. Viixi ratsasti kuitenkin taitavasti ja ratsukon huomasi tehneen töitä yhdessä ennenkin. "Nosta sauraavaksi laukka sieltä kulmasta ja jää tähän keskiympyrälle laukkaamaan", ohjeistin seistessäni itse maneesin keskellä. Ratsukko sinkosi laukalle ja innokas Alli-tamma ei ollut pysyä kavioissaan. Ympyrällä tilanne rauhoitettiin ja meno alkoi näyttää jo varsin mallikkaalta. Seuraavaksi aloimme verkkaamaan pienemmillä esteillä, joiden hyppäämisen jälkeen Allin olemus tasaantui.
Itse rata koostui muutamasta okserista, kahdesta pystystä ja yhdestä muuriesteestä. Kolmoissarjakin rataan kuului ja siinä oli kaksi okseria sekä pysty. Rata tultiin ensin 120 sentin korkuisena, mikä oli Allille ihan helppoa. Taitava hevonen ja kokenut ratsastaja suorittivat radan ilman mitään virheitä, lukuunottamatta pientä myötäysvirhettä yhdellä okserilla. Laukat vaihtuivat hyvin esteiden päällä ja tiukemmat reitit eivät tuottaneet eripuraa ratsukon välille. Korotin radan seuraavaksi jo 140cm korkuiseksi ja ratsukko tuli sen uudelleen, vielä entistä paremmalla tekniikalla. "Hyvä!" huusin. Seuraavaksi nostin esteet Allin maksimitasolle, eli 160cm korkuisiksi ja se tultiin vielä kerran. Kolmoissarjalla yksi okserin puomi tipahti maahan, mutta muita virheitä ei ollut, joten se annettakoon anteeksi. Valmennuksen lopussa hyppäsimme vielä pari yksittäistä estettä hyvän mielen luomiseksi, minkä jälkeen alkoi loppuverkka ravissa.
09.01.2020 Estevalmennus, valmentaja Tepa
Olin jälleen saapunut Chowter Sporthorsesiin valmentamaan Allia, tummaa hannovertammaa. Valmennus päästiin aloittamaan heti saavuttuani ja aloitimme yksittäisten okserien hyppäämisellä. Esteet olivat Allin koulutustasoon nähden pieniä, vain 110cm korkuisia. Allin ja Viixin yhteistyö sujui ja olinkin kuullut, että he olivat menneinä viikkoina treenanneet yhdessä kovasti. Okserit eivät olleet ongelma, joten aloimme tekemään linjaharjoitusta, johon kuului okseri ja pysty. Korotin estekorkeutta samalla ja nyt esteet olivat jo 140cm korkeudessa. Maneesissa oli lämmin, joten Viixi riisui päälitakkinsa ennen linjatehtävää. Esteiden väliin oli tarkoitus ottaa ensin viisi askelta, mutta seuraavalla kerralla kuusi askelta.
Ensimmäisellä kerralla viiden askeleen linjaväli sujui hyvin, sillä Alli liikkui hyvin eteenpäin, eikä laukan tempoa tarvinnut juuri muuttaa. Seuraava kuuden askeleen väli tuotti ongelmia innokkaalle hyppääjälle, joten väliin tuli vain viisi askelta, ponnistus lähti kaukaa ja puomi tipahti. Viixi pysyi kauheasta loikasta huolimatta hyvin kyydissä ja tehtävä tultiin heti uudestaan. "Puolipidätteet jo ennen sarjaa, katse eteen ja istu tiiviisti", ohjasin. Tällä kertaa kuusi askelta saatiin mahdutettua esteiden väliin hyvin ja Alli keksi mikä tehtävän ideana oli. Valmennus päätettiin hyppäämällä pari pienempää estettä, minkä jälkeen loppuverkka.
09.02.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Hain hieman kiukkuiselta vaikuttavan Allin tarhasta miltein heti aamuheinien jälkeen ja talutin talliin. Tamma ei oikein arvostanut näin aikaista lenkille lähtemistä, mutta tyytyi kuitenkin kohtaloonsa joutuessaan sidotuksi karsinansa perukoille. Hain hoitotarvikkeet karsinan edustalle varustehuoneen lokerosta ja riisuin toppaloimen klipatun tummaruunikon päältä. Alli nautiskeli harjaustoimenpiteistä ja jopa hamuili hellästi selkääni vastapalkkioksi mukavista harjailuista. Tamma ei näin aamutuimaan jaksanut edes kauheasti venkoilla varustaessani sitä, vaan oli yllättävän nätisti lukuunottamatta pientä levotonta kaviolla kuopimista. Saatuani satulan, suitset ja jännesuojat Allin ylle oli aika lähteä ulos. Tamma rynni tavalliseen hurjapäiseen tapaansa karsinasta ulos melkoisella vauhdissa, mutta koska tiesin tästä tempusta, olin valmiiksi sivummalla pois edestä.
Tallin pihassa nousin tamman selkään ripeästi korokkeelta, eikä tammaparka aluksi oikein ehtinyt edes tajuamaan mitä tapahtui, joten pääsin selkään vaivatta. Ohjasin tamman hellästi kohti maastoreittejä ja lähdimme kevyellä ohjastuntumalla löntystelemään huurteiselle metsätielle. Pakkasta oli jonkin verran ja Allin hengitys höyrysi. Onneksi olin pukenut tammalle villaloimen, sillä ilman sitä klipattu puoliverinen olisi kyllä jäätynyt. Käveltyämme jonkin aikaa pyysin Allin varovasti raviin ja ravailimme pehmeäpohjaisella tiellä hyvän tovin, ennen kuin hidastin vauhdin takaisin käyntiin. Loppumatkan kävelimme rennosti, sillä Allilla oli ollut rankka viime viikko ja se oli ansainnut yhden kevyemmän välipäivän.
Astelin Chowteriin pikkupakkasessa ja maneesissa oli jo Viixi hannovertamma Allin kanssa. Viixi suhasi maneesissa olevan selkäännousukorokkeen äärellä ympäriinsä ja koitti saada jästipää tammaa pysymään aloillaan. "Tarvitsetko apua?" huikkasin ovelta nähdessäni vaikeahkon tilanteen. Viixi myönsi kaipaavansa apua ja minun pitäessäni hampaitaan pureskelevaa Allia paikoillaan, pääsi Viixi kapuamaan selkään. "Mä kävin jo kävelyttämässä tätä maastossa, eli voidaan pian aloittaa", Viixi kertoi ja ohjasi kuumahkon tamman maneesin uralle kävelemään. Maneesissa oli etukäteen lähettämieni ohjeiden mukaan rakennettu pieni esterata, joka keskittyi varsinkin tiukkien uusintateiden sekä sarjojen suorittamiseen.
Aloitimme alkuverryttelyn ravitehtävillä, joiden aikana teimme ympyröitä ja kiemurauria, että Alli saatiin tuntumalle. Pientä taivuttelua ratsastus vaati aluksi, että Alli alkoi myödätä ja käyttää takaosaansakin. Viixi ratsasti kuitenkin taitavasti ja ratsukon huomasi tehneen töitä yhdessä ennenkin. "Nosta sauraavaksi laukka sieltä kulmasta ja jää tähän keskiympyrälle laukkaamaan", ohjeistin seistessäni itse maneesin keskellä. Ratsukko sinkosi laukalle ja innokas Alli-tamma ei ollut pysyä kavioissaan. Ympyrällä tilanne rauhoitettiin ja meno alkoi näyttää jo varsin mallikkaalta. Seuraavaksi aloimme verkkaamaan pienemmillä esteillä, joiden hyppäämisen jälkeen Allin olemus tasaantui.
Itse rata koostui muutamasta okserista, kahdesta pystystä ja yhdestä muuriesteestä. Kolmoissarjakin rataan kuului ja siinä oli kaksi okseria sekä pysty. Rata tultiin ensin 120 sentin korkuisena, mikä oli Allille ihan helppoa. Taitava hevonen ja kokenut ratsastaja suorittivat radan ilman mitään virheitä, lukuunottamatta pientä myötäysvirhettä yhdellä okserilla. Laukat vaihtuivat hyvin esteiden päällä ja tiukemmat reitit eivät tuottaneet eripuraa ratsukon välille. Korotin radan seuraavaksi jo 140cm korkuiseksi ja ratsukko tuli sen uudelleen, vielä entistä paremmalla tekniikalla. "Hyvä!" huusin. Seuraavaksi nostin esteet Allin maksimitasolle, eli 160cm korkuisiksi ja se tultiin vielä kerran. Kolmoissarjalla yksi okserin puomi tipahti maahan, mutta muita virheitä ei ollut, joten se annettakoon anteeksi. Valmennuksen lopussa hyppäsimme vielä pari yksittäistä estettä hyvän mielen luomiseksi, minkä jälkeen alkoi loppuverkka ravissa.
09.01.2020 Estevalmennus, valmentaja Tepa
Olin jälleen saapunut Chowter Sporthorsesiin valmentamaan Allia, tummaa hannovertammaa. Valmennus päästiin aloittamaan heti saavuttuani ja aloitimme yksittäisten okserien hyppäämisellä. Esteet olivat Allin koulutustasoon nähden pieniä, vain 110cm korkuisia. Allin ja Viixin yhteistyö sujui ja olinkin kuullut, että he olivat menneinä viikkoina treenanneet yhdessä kovasti. Okserit eivät olleet ongelma, joten aloimme tekemään linjaharjoitusta, johon kuului okseri ja pysty. Korotin estekorkeutta samalla ja nyt esteet olivat jo 140cm korkeudessa. Maneesissa oli lämmin, joten Viixi riisui päälitakkinsa ennen linjatehtävää. Esteiden väliin oli tarkoitus ottaa ensin viisi askelta, mutta seuraavalla kerralla kuusi askelta.
Ensimmäisellä kerralla viiden askeleen linjaväli sujui hyvin, sillä Alli liikkui hyvin eteenpäin, eikä laukan tempoa tarvinnut juuri muuttaa. Seuraava kuuden askeleen väli tuotti ongelmia innokkaalle hyppääjälle, joten väliin tuli vain viisi askelta, ponnistus lähti kaukaa ja puomi tipahti. Viixi pysyi kauheasta loikasta huolimatta hyvin kyydissä ja tehtävä tultiin heti uudestaan. "Puolipidätteet jo ennen sarjaa, katse eteen ja istu tiiviisti", ohjasin. Tällä kertaa kuusi askelta saatiin mahdutettua esteiden väliin hyvin ja Alli keksi mikä tehtävän ideana oli. Valmennus päätettiin hyppäämällä pari pienempää estettä, minkä jälkeen loppuverkka.
09.02.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Hain hieman kiukkuiselta vaikuttavan Allin tarhasta miltein heti aamuheinien jälkeen ja talutin talliin. Tamma ei oikein arvostanut näin aikaista lenkille lähtemistä, mutta tyytyi kuitenkin kohtaloonsa joutuessaan sidotuksi karsinansa perukoille. Hain hoitotarvikkeet karsinan edustalle varustehuoneen lokerosta ja riisuin toppaloimen klipatun tummaruunikon päältä. Alli nautiskeli harjaustoimenpiteistä ja jopa hamuili hellästi selkääni vastapalkkioksi mukavista harjailuista. Tamma ei näin aamutuimaan jaksanut edes kauheasti venkoilla varustaessani sitä, vaan oli yllättävän nätisti lukuunottamatta pientä levotonta kaviolla kuopimista. Saatuani satulan, suitset ja jännesuojat Allin ylle oli aika lähteä ulos. Tamma rynni tavalliseen hurjapäiseen tapaansa karsinasta ulos melkoisella vauhdissa, mutta koska tiesin tästä tempusta, olin valmiiksi sivummalla pois edestä.
Tallin pihassa nousin tamman selkään ripeästi korokkeelta, eikä tammaparka aluksi oikein ehtinyt edes tajuamaan mitä tapahtui, joten pääsin selkään vaivatta. Ohjasin tamman hellästi kohti maastoreittejä ja lähdimme kevyellä ohjastuntumalla löntystelemään huurteiselle metsätielle. Pakkasta oli jonkin verran ja Allin hengitys höyrysi. Onneksi olin pukenut tammalle villaloimen, sillä ilman sitä klipattu puoliverinen olisi kyllä jäätynyt. Käveltyämme jonkin aikaa pyysin Allin varovasti raviin ja ravailimme pehmeäpohjaisella tiellä hyvän tovin, ennen kuin hidastin vauhdin takaisin käyntiin. Loppumatkan kävelimme rennosti, sillä Allilla oli ollut rankka viime viikko ja se oli ansainnut yhden kevyemmän välipäivän.
Kilpailutulokset
ERJ esteratsastus | 40 sijoitusta
29.06.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 20
30.06.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 20 02.07.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 20 02.07.2019 Kutsu, 160cm - 3 / 20 07.07.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 20 20.07.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 21 25.07.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 21 27.07.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 21 29.07.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 21 30.07.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 21 05.08.2019 Kutsu, 150cm - 1 / 27 05.08.2019 Kutsu, 160cm - 5 / 25 07.08.2019 Kutsu, 150cm - 1 / 27 10.08.2019 Kutsu, 150cm - 4 / 27 20.07.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 16 23.07.2019 Kutsu, 160cm - 3 / 16 28.07.2019 Kutsu, 150cm - 2 / 20 15.07.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 18 16.07.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 18 19.07.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 18 |
20.07.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 18
24.07.2019 Kutsu, 160cm - 3 / 18 31.07.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 28 13.07.2019 Kutsu, 150cm - 3 / 14 24.08.2019 Kutsu, 150cm - 2 / 18 29.08.2019 Kutsu, 150cm - 3 / 18 21.09.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 25 25.09.2019 Kutsu, 160cm - 3 / 25 26.09.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 25 27.09.2019 Kutsu, 150cm - 1 / 24 29.09.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 25 30.09.2019 Kutsu, 160cm - 3 / 25 14.09.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 22 16.09.2019 Kutsu, 160cm - 2 / 22 05.10.2019 Kutsu, 150cm - 1 / 48 08.10.2019 Kutsu, 150cm - 3 / 48 14.10.2019 Kutsu, 150cm - 3 / 48 02.11.2019 Kutsu, 160cm - 4 / 25 03.11.2019 Kutsu, 160cm - 5 / 25 04.11.2019 Kutsu, 160cm - 1 / 25 |
Näyttelytulokset NJ & VSN
Kuvat © Franz Venhaus (CC BY-ND 2.0)
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.
Tämä on virtuaalihevonen
This is a SIM-game stable and all our horses are SIM-game horses, they don't exists in real life.